Anniina Mikama – Myrrys

Ei ole kovin kauan sitten, kun viimeksi tuumailin ääneen: ”Haluaisin muuttaa Lappiin ja päästä jonkun tietäjän oppitytöksi.” Näin ollen arvata saattaa, että aika pian, kun Anniina Mikaman Myrrys alkoi tulla vastaan sosiaalisessa mediassa, oli se lukulistallani. 

Myrrys siis kertoo Niilo-pojasta, joka on varastanut unelmaelämäni 😊 Tosissaan, Niilon elämä ei ole alkanut kovin ruusuisissa merkeissä. Hän taivalsi katovuosina äitinsä kanssa pois kotikonnuiltaan koettaen päästä Ruotsiin sukulaisten luo paremman elämän toivossa. Käänteiden kautta he kuitenkin päätyivät Kivihalmeen talon porstuaan, johon Niilon äiti sitten kuoli ja Niilo otettiin taloon asumaan. Siellä häntä ei kuitenkaan arvostettu, vaan hän joutui tyytyä talon alhaisimman paikkaan. Niilon elämään astuu kuitenkin kylän metsissä asuva myrrys, tietäjä. Vanha parantajamies ottaa Niilon oppipojakseen ja tarjoaa Niilolle kaikessa vaatimattomuudessaan kuitenkin aivan erilaisen ja erityisen elämän.

”Oli Niilokin pelännyt karhun päätä, mutta ei niinkään sen hurjia hampaita tai veristä karvaa, vaan enemmänkin karhun henkeä, joka siinä vielä asusti. Sitä olisi pitänyt lepyttää toimittamalla juhlalliset maahanpanijaiset. Olisi pitänyt laulaa sille laulut hyvästiksi, haudata luut ja nostaa kallo suuren hongan oksaan. Vain sillä tavalla turvattiin myös hyvä metsästysonni tuleviksi vuosiksi.”

Koko kirjasta kumpuaa arvostus metsää ja luontoa kohtaan. Rakastan tapaa, jolla vanhat kansat, ja jotkin nykyisetkin, ympäri maailman ovat eläneet sopusoinnussa luonnon kanssa. Luonnolta on saatu kaikki, mitä on tarvittu, mutta sen enempää ei ole otettu ja kiitokseksi luontoa on arvostettu. On harmillista, että nykyihminen on ajautunut niin kauas noista ajoista. Itselleni tuntuu täysin vieraalta ajatus, jossa salametsästetään tai muilla tavoin otetaan itselle ylimääräistä etua, yleensä taloudellista. Samoin karsastan ajatusta, ettei luonnon antimia enää uskaltaisi käyttää, vaan pitäisi esimerkiksi lihansyönnin sijaan etsiä raudan lähde vaikkapa purkista, teollisesti valmistettuna. Totta kai nykyisenä kaupunkilaisena on vaikea tavoitellakaan tilannetta, jossa metsästäisin omat lihat eikä lihantuotantoa tarvittaisiin, mutta kai unelmoida saa.

Luonnon arvostamisen ja luonnon voiman lisäksi kirja kertoo taitavasti ystävyydestä, ihmisten välisestä arvostuksesta tai sen puuttumisesta ja ennakkoluuloista. Ei ole koiraa karvoihin katsominen. Tämä käy toteen myös melko kirjaimellisesti, kun myrrysmiehellä on ystävänään koira, joka on enemmänkin suden näköinen, silti kiltti ja hyvin koulutettu. Samaa kastia myös myrrysmies itse edustaa, sillä häntä pelätään, huhupuheet kiertävät ja mies taitaa näyttääkin melko luotaantyöntävältä, mutta on kuitenkin hyvä ihminen ja tahtoo muille hyvää. Sitä vastoin taas Niilon huostaansa ottaneista Kivihalmeen asukkaista useammat pitävät yllä koreaa ja arvostettua imagoa, vaikka omien seinien turvassa, piilossa katseilta, eivät olekaan lainkaan niin hyväsydämisiä ihmisiä.

Arvostan etenkin nuorten kirjoissa sitä, kun tällaisia arvoja nostetaan nuorten pohdittavaksi näin konkreettisella ja sydämeen käyvällä tavalla. Toivoisin, että tämänkin kirjan lukisivat mahdollisimman monet nuoret ja heille jäisi mieleen jotain perusasioita arvoista, joista kaikkien ihmisten olisi hyvä pitää kiinni. Kuinka paljon parempi paikka tämä maailma olisikaan, jos meissä olisi vähän enemmän myrrysmiehen kaltaisia ihmisiä ja vähän vähemmän Kivihalmeita.

”Kun hänelle oli tiuskittu ja häntä oli rangaistu pienimmistäkin vahingoista ja erheistä, hän oli kestänyt kaiken hammasta purren. Hän ei ollut valittanut eikä kyynelehtinyt, kun isäntä antoi hänelle selkään. Sen tähden Juhani oli aina pitänyt häntä luonnottomana ja kovasydämisenä, eläimen kaltaisena. Pahaan oli Niilo tottunut, mutta mikään ei ollut valmistanut häntä hyvään. Martinin tarjotessa hänelle ystävyyttään jokin hänen sisällään suorastaan suli ja kyyneleet valuivat hänen poskilleen.”

Taitaa olla sanomattakin selvää, että nyt haluaisin vielä enemmän päästä tietäjän oppitytöksi…


Anniina Mikama – Myrrys 🎧
WSOY, 2021
Lukija: Markus Bäckman

✨✨✨✨✨

Sopii haastekohtiin (omien kriteerieni mukaan, joidenkin mielestä näitä olisi varmasti enemmän, joidenkin mielestä vähemmän):

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija
7. Kirja kertoo ystävyydestä
13. Lasten- tai nuortenkirja, joka on julkaistu 2000-luvulla
15. Kirja käsittelee, aihetta, josta haluat tietää lisää
20. Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä
28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen
29. Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa
31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää (luonto ja sen mukaan eläminen, oman paikkansa ja itsensä löytäminen)
35. Kirjassa on oikeudenkäynti
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s