Marko Hautala – Pimeän arkkitehti

Marko Hautalan Pimeän arkkitehdissä Joni muuttaa ensimmäiseen omaan kotiinsa. Jo asuntoesittelyssä, joka hoidetaan, kun isä on jo ostanut Jonille asunnon, selviää, että talon alakerran saunatiloissa eräs entinen asukas on aiemmin tappanut oman lapsensa. Pikkuhiljaa Jonille selviää outouksia kerrostalon menneisyydestä ja asiakkaiden kummallisuuksista. Lisäksi Joni saa MD-kohtauksia, jotka ovat jonkinlaisia täysiin päiväuniin vaipumisia, hyvin todellisia ja lamaannuttavia.

Tajusin vasta nyt, että olen lukenut tai kuunnellut todella vähän kauhua. Jännitys- ja dekkarikirjallisuus on tutumpaa ja varsinkin psykologiset trillerit monesti vievät mukanaan. Varsinaisia kauhukirjoja ei kuitenkaan ole tullut pahemmin koettua. Onnekseni olen tarttunut sellaisiin, jotka ovat olleet mieleeni. Minulle kuitenkin on tärkeää esimerkiksi kauhuelokuvissa, joita olen ehkä katsonut hieman enemmän, että vaikka kauhu tulisi yliluonnollisista piirteistä, sen pitäisi olla jollain tapaa hienovaraista ja realistista. Sama myös väkivallan kanssa. Jos se on verellä mälläämistä, ei sillä ole mitään vaikutusta, liiallisuudessaan enemmän huvittavaa kuin karmivaa.

Hautalan kirjasta minulle jäi ehkä eniten hämmentynyt ja piittaamaton olo. Kirjaan oli lopulta sotkettu hahmon epäluotettavuus MD-kohtausten muodossa, yliluonnollisuus, ihmisten pahuus ja ohjailtavuus ja historia sekä sieltä kumpuava mystiikka. Liikaa kaikkea, enkä lopulta osannut pelätä enää mitään. Hyvin varhaisessa vaiheessa jo tuli olo, että tässä on nyt kovin paljon muuttujia, tuleeko kaikki osat lopulta kohtaamaan vai hypitäänkö tässä nyt vain paikasta toiseen vähän päättömän tuntuisesti.

On hiuksenhieno raja, milloin tarinassa on ihanan paljon kaikkea ja ne saadaan hienosti kohtaamaan ja milloin se menee liialliseksi ja kokonaisuus onkin sekava. Taiteenlaji, joka saattaa helposti lipsahtaa väärälle puolelle. Toki ymmärtääkseni Pimeyden arkkitehti on saanut hyviä arvosteluja ja varmasti joillekin on napannut vahvastikin tällainen tarina.

”Talo on humalassa”, hän ajatteli. ”Kuin kylmälle immuuni juoppo jossakin Venäjälle unohtuneessa tehdaskaupungissa.”

Hautalan kieli on maukasta. Paljon tällaisia kuvailuja, joissa viitataan ja verrataan hienosti. Luulenpa, että tämä kirjailija jää makustelulistalleni. Aion kuunnella häneltä vielä toisenkin kirjan. Nautin hänen tavastaan kirjoittaa ja arvostan myös sitä, miten hyvin tarina oli saatu pidettyä koossa, vaikka tosiaan tekijöitä oli lopulta minun makuuni liikaa. Saattaisi olla myös aiheellista nostaa Hautalan jokin toinen kirja ihan lukulistalle kuuntelun sijaan. Kielestä ainakin nauttii usein sillä tavalla erilailla.


Marko Hautala – Pimeän arkkitehti 🎧
Tammi, 2020
Lukija: Lauri Kortelainen

✨✨✨

Sopii haastekohtiin (omien kriteerieni mukaan, joidenkin mielestä näitä olisi varmasti enemmän, joidenkin mielestä vähemmän):

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s